maanantai 1. lokakuuta 2012

Treeni ajatuksia

Tämän päivityksen kuvat ei liity tekstiin mitenkään,
koirat oli vaan niin söpiksiä niin piti liittää <3
Noniin nyt taas pientä päivitystä treenaamisesta ja siihen liittyvästä ahdistuksesta pienen tauon jälkeen! :D
Jotenkin ehkä vähän ankealla fiiliksellä treenailtu nyt parin viikon takaisten kisojen jälkeen, eikä ole huvittanut kirjoittaa mitään. Lähinnä Leevin kanssa ollut nyt tällainen fiilis, kisat kun menivät kohtuullisen penkin alle ja jäi ärsyttämään, kun peruasiat tökkivät!
Koirat ovat toimineet kuitenkin nyt treeneissä ihan perus kivasti, niitä en siis missään nimessä moiti! 


Viime viikon ace –treeneissä rata oli todella haastava Lumille. Ideana oli nimenomaan testata nyt koiran osaamista ja harjoitella ongelmia tuottavia asioita, ei suorittaa rataa kisanomaisesti nollana.
Aiheena oli irtoaminen ja koiran itsenäinen kontaktien ja keppien suorittaminen, joiden luulin olevan kohtalaisen helpot hommat Lumille; ollaanhan ko. esteitä hinkattukin. A- este sujui kohtuullisen hienosti, vaikka jättäydyin ylösmenon alla olevalle putken suulle odottamaan Lumia. Koiran piti siis tehdä siihen itsenäinen 2-on-2-off –ja luvan saatuaan mennä putkeen joka meni A:n alta. Aluksi ei onnistunut: Lumi kääntyi katsomaan mihin jäin ja hyppäsi A:lta pois kontaktia suorittamatta. Parin yrityksen jälkeen Tiia jäi palkkaamaan Lumia kontaktille, ja Lumi alkoikin lopuksi ymmärtämään mitä siltä haluttiin.

Lumin kanssa hankalaksi koen sen, että se käy aivan tuhannen kierroksilla aina kentälle päästessään, ja ensin ei malta keskittyä minkään uuden jutun opetteluun, ryntäilee vaan hirveällä vauhdilla ympäriinsä. Sitten kun se rauhottuu ja aletaan treenaamaan tosissaan, toistoja ei voidakaan tehdä kuin muutama ja koira on jo ihan ventti, lähinnä mieleltään. Pentuna se jaksoi toistoja muistaakseni paremmin, mutta nyt pitäis tehdä aina vaan muutaman minuutin treenipätkiä eikä mieluiten kovin montaa toistoa etenkään jos asia on Lumille uusi. Jos meillä on kuitenkin jaettu treenit niin, että ensimmäisellä kierroksella jokaisella on 10min treeniaikaa, niin ei aina malttaisi lopettaa ja antaa omasta, kalliista, ajasta poiskaan vaikka pitäisi nimenomaan niin nyt siis tehdä.

Hmm.. Lumi on kuitenkin vasta 19kk ja yksinkertaisesti niin intona,
ettei osaa aina purkaa sitä keskittymiseen ja tekemiseen, vaan riekkumiseen.
Mun täytyy siis löytää nyt oikeanlaiset kikat, jotta
saisin ohjattua sen innon aina oikeanlaiseen tekemiseen :).


















Suurempaa ahdistusta ko. treeneissä tuotti kuitenkin tieto siitä, että tämä harjoitus jos mikä, olisi tuottanut kolmosluokkalaiselleni Leeville valtaisat ongelmat, kun ei kerta kontakteja osaa. Tämänkin ongelman pystyisin sivuuttamaan juoksemalla sen kanssa vain A:n yhtä aikaa ja tekemällä pakkovalssin putken suulle: Helppoa?! Kyllä tuossa tapauksessa; MUTTA entä jos rata olisikin jatkunut jotenkin muuten, ja muuta suorittamisvaihtoehtoa ei olisi löytynyt? Yksinkertaista: Hylky.
Tätä koutsit acella ovat minulle painottaneetkin. Leyaroinnit ja koiran lähettämisen pystyn melkein aina korvaamaan omalla liikkumisellani, mutta itsenäiset kontaktit ja kepit (ok, ne Leevi kyllä YLEENSÄ tekee kivasti mutta ollaan me niilläkin kisoissa takuttu ja virheitä otettu) olisivat kyllä melkein pakolliset opettaa, jos tavoitteellisesti meinaan treenata ja kisata.
Onneksi noihin treeneihin olin päättänyt osallistua Lumin kanssa; Leevin kanssa oltais saatu kuulla niin paljon valitusta (faktaa) osaamattomuudestamme, että olisin varmaan lannistunut täysin.
Ärsyttää… Miks en oo alun perin voinut opettaa perusasioita kunnolla? Irtoaminen, itsenäinen suorittaminen, kontaktit… Pieni työ on edessä, jos meinaan Leevin saada nuo oppimaan ja mistäpä saada niiden opettamiseen sitten into ja hermot, plus että se aika kun opetan perusasioita ja kontakteja uusiksi, pitäisi olla kisaamatta. Plääh. Hetken pyörittelin jo mielessäni Leevin kanssa hommasta luopumista: Kahden koiran kanssa kisaaminen nimittäin tuntuu opiskelijan kukkarossakin melkoisesti!

Seuraavan päivän onnistuneet treenit Leevin kanssa hupulla, sai mut kuitenkin taas unohtamaan tuommoiset ajatukset!
Leevi täyttää vasta 4v, joten puolivuotta poissa (ehkä 3kk riittäisi?;) kisakentiltä ei ehkä kaatais mun maailmaa?

Ja tässä pätkä onnistuneista ace-treeneistä Leevin kanssa, ettei kenellekkään tule semmoinen ajatus, ettei se osaisi mitään! ;)





 Lisäksi LINKKI kesän kisoista, jossa epäonnistunutta niistoa lukuunottamatta rata sujui varsin kivasti, vaikka tulos olikin hylky :) Leevi <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti