Tätä lisää!!!

Leevin ja Lumin elämäniloa syksyllä -11

Lumin HUIPUSTI onnistuneet treenit eilen ACE:lla sai aikaan mullekkin ihan HUIPUN fiiliksen, vaikka kotoa lähtiessä olin melkoisen masentunut Leevin kurjan olon takia! (Tähän väliin: En jättänyt Leeviä yksin leikkauksen jälkeen missään nimessä, Tommi jäi sen seuralaiseksi kotiin:)

On tuo agility vaan kivaaaa :)! Radat on ACE:lla aina haastavia, joten on itsestään selvää, että epäonnistumisia tulee uuden opettelussa paljonkin ja nolla-ratoja ei tosiaankaan joka kerta tehdä! Sen takia onnistumiset tuntuukin niin hyvältä, kun tietää että sen eteen on tehty töitä!
Tässä Lumin treeni- RATA
20 esteen jälkeen alkoi mulla jo painamaan jaloissa, ja viimeisellä kerralla A:lle mennessä (este nmr. 29) loppui puhti ihan kokonaan:D. Pakko ilmeisesti omaakin kuntoa alkaa nostamaan!
Kepeille piti viedä toisella kerralla vaikeasta kulmasta ja Lumi jäikin sisään menossa katsomaan pieneksi hetkeksi kuvaajaa, mutta jatkoi hienosti mut kiekastessa.

Toipilas Leevi <3

Leevi voi tänään jo paaaljon paremmin kun eilen! Yöunet jäi mun osalta hieman lyhyiksi Leevin koluuttaessa kaulurinsa kanssa, mutta tänään se on oppinut jo liikkumaan sen kanssa vähän paremmin! Kipujakaan ei näytä olevan ollenkaan ja niin reipas koira se on, ettei uskoisi eilen leikatuksi! Näyttää kuitenkin siltä, että haavaa kutittaa jonkun verran, kun Leevi saa välillä "kohtauksen" ja yrittää apinan raivolla kurkotella jalkojensa väliin. 10 päivän päästä on tikkien poisto ja sitten saa kaulurin pois.:)

Leevi leikattu!

Noniin nyt on Leevipoika sitten kastroitu!
Leikkaus meni eläinlääkärin mukaan hyvin ja Leevi heräsi nukutuksesta nopeasti! Sain hakea Leevin kotiin jo puoltoista tuntia leikkauksen jälkeen. Nyt kotona ollessa totesin, että olisin mielelläni jättänyt Leevin ammattilaisten hoitoon vielä hetkeksi; Niin sekaisin se on :(
Huomenna varmaan näyttää kuitenkin kaikki paremmalta ja Leevikin on saanut päänsä selväksi! Ja onneksi on kepo kotona pitämässä huolta Leevistä päivällä, kun mä meen kouluun :)

Lumi ja Kokkolan agi-kisat 20.10

Oltiin kotivisiitillä Pohjanmaalla tuona viikonloppuna ja päätin samaan reissuun yhdistää kilpailut.
 Kolme Jarmo Jämsän tuomaroimaa rataa olisi ollut tarjolla, mutta päätin Lumin kanssa mennä vain  kaksi niistä. Hyisessä Kpkk:n (Keskipohjanmaan koirakilta) hallissa tuli muutama tunti hytistyä ja kotiin lähdettiin kahden hylky -tuloksen kanssa ;).

Tulokset ei kerro aina kuitenkaan koko totuutta, etenkään agilityssä. Lumin ensimmäinen rata oli varsinkin todella onnistunut ja olin tosi tyytyväinen siihen!
Hylky tuli, kun Lumi jätti (taas) viimeisen kepin pujottelematta ja kerkesi rynnistää renkaalle, ennen kuin tajusin mitä tapahtui. En yksinkertaisesti muista, että Lumia ei tarvi tai saa kirittää kepeillä, ja aina niin menen tekemään. Raukalla menee pasmat sekaisin ja alkaa kiirehtimään eikä malta pujotella loppuun asti.
Ei haittaa: Ohjaajan moka, ja niitä on aina helppo korjata;).

Toinen rata sujui myös mallikkaasti, mutta hylky tuli siltäkin Lumin karatessa puomille keppien sijaan.
Jo rataantutustumisessa huomasin, että alun kahdelta hypyltä on yhtä hyvä ja suora linja niin kolmantena esteenä olevalle kepeille, kun puomin ylösmenolle. Puomi kuuluu Lumin lemppareihin ja päätin varmistaa sinne menemisen yksinkertaisesti seisomalla itse ylösmenon edessä ja ohjaamalla selkeästi suoraan kepeille rintamasuunta sinne osoittaen. Hylkyjä napsahteli juuri kyseisestä kohdasta monille ja päätinkin tehdä super tarkasti ko. kohdan. Jostain syystä, Lumi lähti viimehetkellä mun selän takaa siltikin puomille. -_- Tässä näitä kontaktejen hinkkaamisten haittapuolia. ;)
Tuo seläntakaa meneminen on Lumin yksi miinus puolista, ja tekee sitä aika-ajoin. Muuten olin rataan taas varsin tyytyväinen, mutta tuo seläntakaa esteiden otto saa kyllä loppua!;)

Valitettavasti mulla ei oo Kokkolan kisoista sen enempää videoita kun kuviakaan, kun kepon sormet oli niin jäässä, ettei kameraan suostunut kajoamaan. :P Kuvat ovatkin siis Jyväskylästä muutaman viikon takaisista kilpailuista.
Parin viikon päästä onkin Pietarsaaressa kisat, ja siellä sitten testataan meidän taitoja uudemman kerran :)

Leevi ja kisataukoa

Pidemmän harkinnan jälkeen, oon päättänyt pitää Leevin kanssa pienen kisatauon. Leevi on ollut nyt vähän jumissa treeneissä kaatuilujen ja liukastelujen jälkeen ja käynyt hierojalla hoidettavana.

Leevin lihakset alkaa olemaan kyllä taas kunnossa, mutta päätin kuitenkin ottaa nyt tähän väliin tauon kisaamisesta. Ajatuksena mulla on, että en palaa enää samaan vanhaan agility-tyyliin sen kanssa (sormet ristissä toivoen, että ottaa kontaktit) vaan otan kunnon haasteen ja opetan sille tauon aikana kontaktit uudestaan!!! Ainakin yritän kovasti :P 
Oon ylpeä mun päätöksestä; totuus nimittäin on, ettei me edetä agilityssä tämän pidemmälle niin kauan kun kontaktit ei suju. Homma tulee olemaan kohtuullisen iso, sen tiedän; ollaanhan me jo reilusti yli 2 vuotta suoritettu kontaktit ihan päin mäntyä. Mutta eiköhän se "vanhakin" koira opi uusia temppuja;).
Kisatauko saa kestää niin kauan kun tarve vaatii, nyt en aio ruveta nimittäin luistamaan. Kontakti-treenien lisäksi yritän saada Leeviä varmistumaan myös muidenkin esteiden ja etenemisensä kanssa. Irtaantumista koitan saada myös lisää ja kaikkea mahdollista itsenäistä suorittamista yritän vahvistaa: Katsotaan mitä tuleman siis pitää! Leevi täyttää kuitenkin marraskuussa vasta 4vuotta, joten kisavuosiakin on vielä melko monta jäljellä; koitan olla siis kiirehtimättä!

Tänään käyn Leevin kanssa vetämässä ace:lla vielä normaalit treenit, mutta sen jälkeen pidetään harjoittelemisestakin taukoa jonkun aikaa: Leevi menee nimittäin ensi viikolla kastroitavaksi.

Kyllä, luitte oikein!! Kastraatio on ollut mulla harkinnassa jo pidemmän aikaa, ei ole siis mikään päähän pistos kyseessä. Leikkaus pelottaa mua hirveästi ja suurin pelko kohdistuu tietenkin siihen, minkälaiseksi Leevi muuttuu operaation jälkeen. En halua mun vauvan perusluonteen muuttuvan yhtään; tykkään sen loppumattomasta energisyydestä! Leevin vaari 11v ja isä 7v ovat käyneet kuitenkin kyseisessä operaatiossa myös viimeisen vuoden sisällä, ja kummankaan omistajalla ei ole ollut muuta kuin hyvää sanottavaa toimenpiteestä. Tästä syystä uskaltauduin siis nyt ajan varaamaan.

Leevi kokeilemassa 10 000 kertaa, josko Ninja lämpenisi sille...

Lenkillä metsässä: Puun juurella Leevi ja Jack
(todistusaineistoa Leevistä kaveeraamassa uroksen kanssa;).

En koe, että meillä olisi mitään varsinaisia ongelmia Leevin kanssa, mutta elämä saattaisi helpottua monellakin tapaa, jos Leevi hieman rauhoittuisi. Suurin syy kastroinnille on se, että Lumin juoksujen aikana Leevi stressaa aivan älyttömän paljon. Vaikka Leevi viettää tärppipäivät aina eri osoitteessa, sekoaa se kotiin palatessaan taas aivan ja on monta päivää ripulilla eikä malta nukkua ja STRESSAA. Sen hermostuneisuutta ei oo mukavaa seurata ja kärsii tuosta huohottamisesta tietenkin Lumikin, kun Leevi sitä ahdistelee.
Leevi on ollut myös ihan nuoresta asti todella kiinnostunut nartuista. Nuorempana karkaili treeneissäkin narttujen perään, mutta nykyisin ei sellaista tee kun on paremmin hanskassa;). Agilityn uuden sääntömuutoksen salliessa juoksuiset nartut kilpailuihin, koen kuitenkin haasteen olevan hieman liian suuri, kun ajatellaan että mun täytyis saada koira 100% kontaktiin ja keskittymään tekemiseen. Se ei Leeviltä yksinkertaisesti onnistu saadessaan kunnon tuoksut nenäänsä. Lumin hankkimisen jälkeen Leevi on myös välillä innostunut pullistelemaan remmissä muille koirille vähän enemmän, mutta yleisesti ottaen tulee kyllä ihan ok:sti toimeen urosten kanssa, siitä tässä ei siis ole kyse. :)

Leevi rakas kesällä 2011 <3

Olisin halunnut kokeilla kemiallista kastraatiota Leeville ensin, jotta olisin saanut kokeilla minkälaiseksi Leevi muuttuu kun hormonit lakkaa hyrräämästä. Vaikka implantti erittääkin ainetta vain 6kk ajan, lasketaan se silti loppuelämän ajaksi dopingiksi ja tästä syystä ei oltais voitu enää kisata. Se siis täytyi unohtaa ja päättää mitä tehdä. Ja näin päätin nyt monien eri tahojen tukiessa mun päätöstä. :)

Yritän itselleni ja kepolle vakuutella, että Leevi ei jää kaipaamaan pallejaan! Eläinlääkärikin on vakuuttanut, että Leevin elämä muuttuu ennemminkin rennommaksi, kun sen ei tarvi enää yrittää machoilla ja olla se iso mahtava uros :P.

Lumin treenikuvia

Hilla kävi kuvaamassa viime viikolla mun ja Lumin agility-harjoituksia Musti&Mirri -areenalla.
Viereisessä kuvasarjassa harjoiteltiin jaakotuksen tekoa ja kokeiltiin kuinka kaukaa sen voi tehdä, että koira ymmärtää mitä haetaan, eikä käänny ohjaajan mukaan, niinkuin kahdessa ensimmäisessä kuvassa juuri kävi. ;)
 Lumi ei siis vielä kestä sitä, että käännän kropan sitä kohti ja selän esteelle, jos olen yhtään kauempana esteestä. 

Aika lähelle estettä pitää jaakotus vielä tehdä, että siitä on hyötyä. (Jaakotuksella haetaan siis tiukkaa nopeaa käännöstä siivekettä hivellen, kuten kolmos kuvassa.)


Lumilla oli noissa treeneissä taas niin vauhti päällä, että oksat pois, ja vielä kun pääsi päästelemään mini-esteillä niin johan ohjaaja sai juosta :D

Alempana kuvassa Hilla saanut ikuistettua kivasti Lumin matkaa voittavan laukan;)

Kontaktit ja kepit ovat Lumin lempi esteitä, sillä niistä on koulutusvaiheessa saanut kaikista eniten nameja: Yleensä vielä jotain extra-hyvää! ;) Kuten kuvista näkyy, kieli lipoo ko. esteitä suorittaessa.
Lumi onkin elävä esimerkki Pavlovin koirakokeesta; yleensä jo pelkkä käsky kepitkepit tai kiipeäkiipeä, saa kielen lipomaan ;)


HUOM!

Kiinnitäkääpä huomiota keppi-kuvasarjassa Lumin tassuihin ja kroppaan. 
Kyllä kepit vaan onkin rasittava este koiralle! Miettikää, jos kasvavaa pikkupentua koulutetaan kepeille monta kertaa viikossa!? Jos/kun jalat kasvavat vinkuraan, ei voi kyllä kuin syyttää itseään!

Ärsyttää, kun minuakin on joskus kritisoitu siitä, että olen Lumin kanssa alottanut agilityn "niin nuorena". Ihmiset ei tajua, että agilityäkin voi harjoitella niiin monella eri tavalla. Meidän babe/starter -kurssilla (Lumi 6kk) harjoiteltiin leikin varjolla tunneleihin menoa ja siivekkeiden läpi juoksua. Pentuja opetettiin myös targeteille palkkautumiseen ja ylipäätänsä keskittymiseen! Ei missään nimessä raskasta kontakti/keppi harjoittelua!
Kontaktit aloitettiin vasta toukokuussa Lumin ollessa 14kk ja kepit suurinpiirtein samaan aikaan. 

Yllä olevassa A:n suorittamis -kuvassa näkee myös, kuinka etujalkojen ranteet ovat kovilla, kun suoritetaan lujasta vauhdista 2-on-2-off -kontaktia. 

Kessujen agilityn rotumestaruudet

Lumi & Leevi rakas <3

Leevipieni <3

Lauantai aamuna klo. 06.00 startattiin Hillan ja viiden kessun kanssa kohti Jyväskylää ja kessujen rotumestaruuksia!

A-rata sujui Leevin kanssa ihan mukavasti, vaikka oma ohjaus olikin jännityksen takia huonoa.
Tulos oli 5vp (puomin kontakti) aika -3,5s ja sija 7./31. Tässä RATA




B-rata oli kiva ja ratasuunnitelmaan sain apua huipuilta ACElaisilta! Ensimmäinen rima kuitenkin tippui (5vp) ja puomin jälkeen meni ratasuunnitelma uusiksi kun en kerennytkään koiran edelle tekemään pakkovalssi-jaakotusta, vaan yritin viskillä heittää koiraa esteen yli.
Leevi ei kuitenkaan tajunnut mun epämääräistä ohjausta ja tuli kielto ja 5vp. Tuosta möhläyksestä johtuen aikakin meni +0.38 yli, joten tulos oli 10.38 vp. Muutenkin Leevi vaikutti radalla vähän epäröivän; haukkui mulle aika paljon kysyvästi.. :/ Tässä RATA

Päivälenkille karvakamujen kans.
(kuvassa kylläkin Lumi, Vilja ja Ninja;)

Rotumestaruus jäi siis tänäkin vuonna kaukaiseksi haaveeksi Leevin kanssa, mutta tässä onkin sitten taas vuosi aikaa harjoittaa Leeviä varmemmaksi menijäksi ja itseäni paremmaksi ohjaajaksi;).

Lumin kanssa radat sujui leikiten. Ykkös-luokan radat tuntui helpoilta suoritettavilta ACE:n jokers-ratojen jälkeen!

Tuloksena ekalta radalta hylky, koska kävin uusimassa puomin kontaktin Lumin tullessa sieltä pois ennen lupaa. Muuten olin tosi tyytyväinen rataan ja Lumiin, ja vasta videolta huomasin, että otti vauhtia pituudelta. Tässä RATA
Toiselle radalle lähdettiin siis hyvällä fiiliksellä ja yhtä kivasti sujui sekin, vaikkakin taas otti vauhtia pituudelta;). Harjoituksissa ei tämmöistä ongelmaa ole ollut, mutta pitääpä treenata homma kuntoon silti!! Valitettavasti en radalla huomannut Lumin kiirehtineen kepeillä niin, että jätti viimeisen kepin pujottelematta, ja tästä seurasi siis hylkäys. Mutta ei haittaa, Lumi oli huippu <3! Ja tässä RATA

Reenaustareenausta

Leevi ensimmäistä kertaa elämässään innoissaan PALLOSTA!!!
(ok, pallon sisällä oli makkaraa;)

Tiistaina treenattiin Lumin kanssa acella. Rata oli tälläviikolla selkeä ja kohtuullisen suoraviivainen ja nyt koeteltiin koiran ja omistajan nopeutta ja tarkkuutta.
15 esteen rata sujui Lumilta kuin tanssi; aivan huiput treenit ja meni niin hyvin, että päätin antaa sille superpalkan ja päättää homman sen osalta onnistumiseen ja hyvään mieleen!


Menin saman radan seuraavaksi siis Leevin kanssa. Leevillä oli taas sellainen päivä, että olisi melkein voinut jäädä kotiin. -_- Viereisellä radalla kovilla kierroksilla käyvä, haukkuva uros, sai Leevin huomion ja lähtikin räyhäämään sille sitten keskelle kenttää verkon viereen. Pääsinpähän ainakin ojentamaan tuosta käytöksestä, kun ei ollut kerta kisatilanne, ja näin Leevi olikin taas yllättän yhteistyöhaluinen. :D
Rata ei sujunut ihan yhtä upeasti kuin Lumin kanssa, mutta hyvä asia oli se, että koutsi-Harri huomasi syyn Leevin esteiden eteen pysähtelyyn jaakotusta tehdessäni: Katson Leeviä, enkä minne ollaan menossa, joten koira herpaantuu ja jää tuijottamaan mua takaisin ja pysähtyy. Heti kun nostin katseen pois koiran silmistä ja keskityin ohjauksen tekemiseen ja oikean suuntaan katsomiseen niin Leppura teki aivan oikein! Huippua siis: Mä kun oon luullu tekeväni ihan oikein tuon ohjauksen ja olettanut ongelman olevan koiran epävarmuudessa eikä minussa!

Leevi rakas terävänä kerjäämässä nameja <3

Keskiviikkona olikin vuorossa Leevin treenipäivä hupulla. Oma ohjaajamme oli estynyt vetämään treenejä, joten samaan aikaan meidän kanssa treenaava ryhmä yhdistettiin meihin ja treenattiin sitten yhdessä heidän ohjaajan johdolla. Päivän ohjelmana oli radan harjoittelu ja meillä olikin tälläkertaa täysmittainen kenttä käytössä! Rata oli kohtuullisen haastava ja valmiiksi jo epäröin, mitäköhän siitä mahtaisi tulla. Leevi yllätti: Oli aivan supervireessä ja intopinkeänä! Keskittyä ei malttanut ihan 100% ja kun meikäläinen teki kokoajan virheitä ohjauksen kanssa, ei Leevikään rataa voinut virheittä suorittaa. Olin kuitenkin kohtuullisen tyytyväinen treeneihin ja Leevin kovaan intoon!
Leevi vaan taas tälläviikolla kaatuili tuolla musti&mirri -areenalla; pohja ei ole sille ollenkaan hyvä :(. Ensiviikolla sillä onkin sitten hierontaan aika, että saadaan selville onko lihakset vetäneet kuinka jumiin liukastelusta ja kaatuilusta. Oon nyt hypyttänyt Leeviä vain 30cm esteillä, ettei se turhaan rasittaisi huonolla hyppytekniikalla itseään ja kokeillakseni josko liukastelu vähentyis, kun sen ei tarvis hypätä niin "korkealle".
Katsotaan mitä hieroja löytää ja miten meidän treenailut tuolla hallilla sitten jatkuvat: Koiran terveys kun on mulle kuitenkin se tärkein!!
                                                              
By the way: Leevihän ei ole koskaan tykännyt leluista. En yksinkertaisesti ole saanut sitä innostumaan MISTÄÄN lelusta niin, että olisin sillä voinut agilityssä esim. palkata. Tästä johtuen se on täysin mussa kiinni ja vaikka kuinka välillä targettia olen käyttänyt, hakeutuu se mun luokse silti. Nyt kun vihdoin olen päättänyt ottaa Leevin kanssa jossain vaiheessa treenitauon ja opettaa kontakteja uudestaan ja vahvistaa sen irtoamista, päätin että se saa luvan nyt alkaa tykkäämään jostain lelusta, niin palkkaaminen on helpompaa! Kokeilinpa sitten tuollaista kumista "verkkopalloa", ja laitoin sinne sisään ison makkaran palan: SUCCEE!! Leevin mielestä lelu on tosi kiinnostava, kun sieltä saa kielellä maisteltua makkaraa ja saattaa joskus palanenkin irrota ;)! Sen takia kannattaa siis suorittaa esteitä nätisti ;). Lumi rakastaa palloa ihan ilman makkaraakin (miten sitä siis normaalisti käytetäänkin;) ja ryntäilee sen perään kun päätön kana!      

Huomenna lähdetäänkin sitten aamulla 06.00 Jyväskylää kohti testaamaan taas taitojamme kilpailujen merkeissä! Keeshondien rotumestarin ratkomisen aika taas ja osallistujiakin ko. kilpailuun on mukavasti tulossa! Kiva päivä siis takuulla tiedossa, siitä ja tuloksista lisää viikonloppuna :)!

Lumi esittelee taitojaan keinun kontaktilla;)

Pikakuvapäivitys=)

Päivälenkillä Puijon metsässä KePon, Leevin, Lumin, Viljan, Ninjan ja Jackin kanssa!
Niin ja raahautu Hillakin mukana ;)

Treeni ajatuksia

Tämän päivityksen kuvat ei liity tekstiin mitenkään,
koirat oli vaan niin söpiksiä niin piti liittää <3

Noniin nyt taas pientä päivitystä treenaamisesta ja siihen liittyvästä ahdistuksesta pienen tauon jälkeen! :D
Jotenkin ehkä vähän ankealla fiiliksellä treenailtu nyt parin viikon takaisten kisojen jälkeen, eikä ole huvittanut kirjoittaa mitään. Lähinnä Leevin kanssa ollut nyt tällainen fiilis, kisat kun menivät kohtuullisen penkin alle ja jäi ärsyttämään, kun peruasiat tökkivät!

Koirat ovat toimineet kuitenkin nyt treeneissä ihan perus kivasti, niitä en siis missään nimessä moiti! 

Viime viikon ace –treeneissä rata oli todella haastava Lumille. Ideana oli nimenomaan testata nyt koiran osaamista ja harjoitella ongelmia tuottavia asioita, ei suorittaa rataa kisanomaisesti nollana.
Aiheena oli irtoaminen ja koiran itsenäinen kontaktien ja keppien suorittaminen, joiden luulin olevan kohtalaisen helpot hommat Lumille; ollaanhan ko. esteitä hinkattukin. A- este sujui kohtuullisen hienosti, vaikka jättäydyin ylösmenon alla olevalle putken suulle odottamaan Lumia. Koiran piti siis tehdä siihen itsenäinen 2-on-2-off –ja luvan saatuaan mennä putkeen joka meni A:n alta. Aluksi ei onnistunut: Lumi kääntyi katsomaan mihin jäin ja hyppäsi A:lta pois kontaktia suorittamatta. Parin yrityksen jälkeen Tiia jäi palkkaamaan Lumia kontaktille, ja Lumi alkoikin lopuksi ymmärtämään mitä siltä haluttiin.

Lumin kanssa hankalaksi koen sen, että se käy aivan tuhannen kierroksilla aina kentälle päästessään, ja ensin ei malta keskittyä minkään uuden jutun opetteluun, ryntäilee vaan hirveällä vauhdilla ympäriinsä. Sitten kun se rauhottuu ja aletaan treenaamaan tosissaan, toistoja ei voidakaan tehdä kuin muutama ja koira on jo ihan ventti, lähinnä mieleltään. Pentuna se jaksoi toistoja muistaakseni paremmin, mutta nyt pitäis tehdä aina vaan muutaman minuutin treenipätkiä eikä mieluiten kovin montaa toistoa etenkään jos asia on Lumille uusi. Jos meillä on kuitenkin jaettu treenit niin, että ensimmäisellä kierroksella jokaisella on 10min treeniaikaa, niin ei aina malttaisi lopettaa ja antaa omasta, kalliista, ajasta poiskaan vaikka pitäisi nimenomaan niin nyt siis tehdä.

Hmm.. Lumi on kuitenkin vasta 19kk ja yksinkertaisesti niin intona,
ettei osaa aina purkaa sitä keskittymiseen ja tekemiseen, vaan riekkumiseen.
Mun täytyy siis löytää nyt oikeanlaiset kikat, jotta
saisin ohjattua sen innon aina oikeanlaiseen tekemiseen :).

Suurempaa ahdistusta ko. treeneissä tuotti kuitenkin tieto siitä, että tämä harjoitus jos mikä, olisi tuottanut kolmosluokkalaiselleni Leeville valtaisat ongelmat, kun ei kerta kontakteja osaa. Tämänkin ongelman pystyisin sivuuttamaan juoksemalla sen kanssa vain A:n yhtä aikaa ja tekemällä pakkovalssin putken suulle: Helppoa?! Kyllä tuossa tapauksessa; MUTTA entä jos rata olisikin jatkunut jotenkin muuten, ja muuta suorittamisvaihtoehtoa ei olisi löytynyt? Yksinkertaista: Hylky.
Tätä koutsit acella ovat minulle painottaneetkin. Leyaroinnit ja koiran lähettämisen pystyn melkein aina korvaamaan omalla liikkumisellani, mutta itsenäiset kontaktit ja kepit (ok, ne Leevi kyllä YLEENSÄ tekee kivasti mutta ollaan me niilläkin kisoissa takuttu ja virheitä otettu) olisivat kyllä melkein pakolliset opettaa, jos tavoitteellisesti meinaan treenata ja kisata.
Onneksi noihin treeneihin olin päättänyt osallistua Lumin kanssa; Leevin kanssa oltais saatu kuulla niin paljon valitusta (faktaa) osaamattomuudestamme, että olisin varmaan lannistunut täysin.
Ärsyttää… Miks en oo alun perin voinut opettaa perusasioita kunnolla? Irtoaminen, itsenäinen suorittaminen, kontaktit… Pieni työ on edessä, jos meinaan Leevin saada nuo oppimaan ja mistäpä saada niiden opettamiseen sitten into ja hermot, plus että se aika kun opetan perusasioita ja kontakteja uusiksi, pitäisi olla kisaamatta. Plääh. Hetken pyörittelin jo mielessäni Leevin kanssa hommasta luopumista: Kahden koiran kanssa kisaaminen nimittäin tuntuu opiskelijan kukkarossakin melkoisesti!

Seuraavan päivän onnistuneet treenit Leevin kanssa hupulla, sai mut kuitenkin taas unohtamaan tuommoiset ajatukset!
Leevi täyttää vasta 4v, joten puolivuotta poissa (ehkä 3kk riittäisi?;) kisakentiltä ei ehkä kaatais mun maailmaa?

Ja tässä pätkä onnistuneista ace-treeneistä Leevin kanssa, ettei kenellekkään tule semmoinen ajatus, ettei se osaisi mitään! ;)

 Lisäksi LINKKI kesän kisoista, jossa epäonnistunutta niistoa lukuunottamatta rata sujui varsin kivasti, vaikka tulos olikin hylky :) Leevi <3